Sinun valintasi Blogit

PITÄÄKÖ KUNTOILIJALLAKIN OLLA TAVOITE

Personal Trainer ja Ravintovalmentajakoulutuksessa puhuttiin paljon tavoitteesta ja sen merkityksestä. Se on minullakin ensimmäisenä mielessä, kuin aloitan uuden asiakkaan kanssa. Valmennuksen ensimmäinen kysymys ainakin minulla on: ”Mikä on sinun tavoitteesi?” ja ”Mitä haluat tältä valmennukselta?” Se on kuitenkin se, joka määrittelee sen mihin suuntaan asiakasta alan ohjaamaan.

PT koulutuksessa moneen kysymykseen vastattiin: ”Riippuu tavoitteesta ja tarkoituksesta.” Se tuntui silloin vain kouluttajan ympäripyöreältä vastaukselta, mutta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että juuri noinhan asia on. Emme pääse valmennuksessa eteenpäin, jos tämä asia ei ole molempien tiedossa. Asiakkaan siis tulee tietää mihin suuntaan hän haluaa mennä ja valmentajan tulee tietää mihin suuntaan asiakasta ohjataan. Kyseessähän on asiakkaan muutos, eikä PT:n tai Ravintovalmentajan.

Meillä jokaisella on omat tavoitteemme ja tarkoituksemme. Osa niistä on meille hyvinkin tietoisia ja toisista taas emme ole kovinkaan tietoisia. Tavoitteet nousevat usein meidän arvoista ja siitä mikä meille on tärkeää. Kaikille nämä eivät ole kovinkaan tietoisia valintoja. Osa valinnoistamme on jo kotona opittuja tapoja, joita emme ole välttämättä ikinä kyseenalaistaneet.

IMG_0678 (002) – kopio

Osa meistä alkaa kyseenalaistamaan valintojaan vasta, kuin painoa on kertynyt tai olo alkaa muuten vaan tuntua huonolta. Kaikki eivät tee sitä silloinkaan, vaikka se ulkopuolisen silmin näyttäisi olevan hyvinkin tarpeellista. Moni havahtuu omiin valintoihinsa vasta lääkärin pyynnöstä tai jo sairastuttuaan. Kaikkia edes se ei herättele.

Se on kuitenkin meidän jokaisen oma valinta. On turha syyttää omasta huonosta oloa toisia, huonoja geenejä tai ympäristötekijöitä. Meistä kaikki niin kutsutusti terveet aikuiset teemme nämä valinnat itse. Syytä omaan huonoon oloon voi siis katsoa peilistä. Toki elämä kohtelee meitä epätasa-arvoisesti, mutta silloinkin voimme kohenentaa omaa oloa paremmilla valinnoilla.

Takaisin tavoitteisiin. Ilman tavoitetta me siis vain oleskelemme ilman päämäärää. Ajattele vaikka normaalia arkipäivääsi. Sinun pitää mennä töihin klo 8. Jos et tietäisi missä olet töissä tai milloin sinun siellä pitää olla, olisi päiväsi aika päämäärätöntä. Voit muistella esimerkiksi ensimmäistä työpäivää nykyisessä työpaikassa. Tiesitkö silloin mihin mennä, muistitko heti mihin eväät sai laittaa ja mistä wc löytyi? Ensin jouduit tavoitteellisesti etsimään paikkasi. Muutaman viikon kuluttua jo tiesit paikat ja sen mitä sinulta odotetaan.

Elämässä moni asia menee samaa rataa. Sinulla tulee olla tavoitteita, jota kohti haluat mennä. Ilman niitä arki on monesti samojen rutiinien toistamista. Ei siinäkään välttämättä ole mitään pahaa, mutta sillä tavalla ei saavuta uusia asioita elämässään. Mikäli haluat muutoksia, sinun tulee muuttaa rutiineitasi. Siitä valmennuksessakin on kyse.

Itselläni on aina ollut jokin urheilullinen tavoite. Ole ilmoittautunut esimerkiksi Marathonille aina hyvissä ajoin. Kun lippu on ostettu ja siitä pulitettu useampi satanen, ei treenimotivaatiota tarvitse etsiä. On ollut selvää, että lenkille lähdetään satoi tai paistoi. Ilman tavoitetta monena kurjana sadepäivänä lenkki olisi ehkä jäänyt väliin.

Tavoite siis selkeyttää suunnan. Sen takia tavoite on mielestäni jokseenkin pakollinen, jos haluaa jotain uutta elämässään. Oma tämän hetken tavoite on saada oma jalkani kuntoon leikkauksen jäljiltä. Ilmeisesti sen kuntoon saaminen edellyttää uutta leikkausta, mutta tavoite on selvä.

Toinen tavoite on saada tästä yrityksestä niin kannattava, ettei minun enää tarvitse palata sairaanhoitajan töihin täyspäiväiseksi. Sekin on aika iso tavoite. Seuraava liikunnallinen tavoitteeni on osallistua Iron Man kisoihin eli täyden matkan Triathlon kisoihin.

Se tavoite ei välttämättä ole vielä seuraavana vuonna mahdollista. Tuo jalka sanelee sen tavoitteen täytymisen. Alexander Stubb on minun idolini. Hän on kehittynyt tässä lajissa vielä vanhempanakin. Luotan myös siihen, että minäkin vielä voin, vaikka olen jo yli neljäkymmentä vuotta vanha. Onhan minulla kuitenkin jo yli kymmenen vuoden kokemus kestävyysurheilusta.

Omat henkilökohtaiset tavoitteet ovat siis aika isoja. Sinun tavoitteesi voi olla paljon pienempi. Pääasia on se, että teet sen ja tavoittelet jotain mikä on sinulle tärkeää ja merkityksellistä. Nuo minunkin tavoitteet tuntuvat pelottavilta ja kaukaisilta, mutta olen kuitenkin päättänyt onnistua.

Tärkeää on uskoa unelmiin ja tehdä kovasti töitä niiden eteen. Tavoitteen tulee herättää sinussa voimakkaita tunteita. Tunteet auttavat sinua motivoitumaan ja tekemään kovasti töitä tavoitteesi eteen. Itse olen valmis tekemään kovasti töitä omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Pystyn kuvittelemaan sen tunteen, mikä minulla on tavoitteen saavuttamiseni jälkeen. Halua jokin päivä astua maaliviivan yli ja kuulla ”Tiina You are the ironman!”